Mitä luonto sinulle merkitsee?

Luonnon arvaamattomuus ja suuruus ovat aina meitä hämmentäneet, vaikka valitettavasti keskitymme ajassamme useimmin ainoasta luonnon aiheuttamiin katastrofeihin. Tämä käsitys muodostuu ainakin median välityksellä luontoon liittyvistä uutisista. onko luonto nykyihmiselle vielä koti? Ajattelemmeko siitä niin, vaikka se mahdollista kaiken rakentamisen, tekemisen ja valmistammamme tavarat edelleen?
Luonnossa oleskellessa se ei jätä edelleenkään kylmäksi ketään, vaan herättää yhä edelleen voimakkaita kokemuksia. Geneettinen historiamme ja evoluutio ovat tätä seikkaa edesauttamassa. Sillä aivojemme syvimmät rakenteet eivät ole tutkijoiden mukaan muuttuneet viimeiseen 10 000 vuoteen. Tämän ansiosta kaikki aistimme edelleen herkistyvät luonnossa ollessa ja reagoivat siihen pienissäkin paloissa keskellä rakennettua ympäristöä.
Millainen on sinun mielipaikkasi ajatuksissasi?
Aika monella se on jokin paikka luonnossa. Eikä se ole ihme, sillä juuri siellä on jokaiselle aistille on kukkuroillaan mielihyvää tuottavia ärsykkeitä. Aistimme suorastaan rakastavat noita kaikkia tuoksujen, värien, äänien ja tuntemusten tuomia kokemuksia. Historiamme ansiosta luonnossa kaupunkilaisenkin aivot rentoutuvat ja rauhoittuvat luonnossa nopeasti. Nopeammin kuin kaupungissa, jonka aivoille tarjoamat ärsykkeet ovat edelleen hiukan vieraampia ja siten tuottavat levottomuutta hermostossa pidempään, kuin luonnossa oleskelu.
Tuhansien järvien Suomessa suurin luontoelementti on silti ehdottomasti metsä. Tuo tarunhohtoinen, ravitseva ,kaunis ja pyhä paikka. Kansanperinteemme pursuaa tarinoita metsänväestä ja eläimistä, joita on kiitetty, arvostettu ja palvottu. Olemme täyttäneet luonnon haltijoilla, keijuilla ja jumalilla. Itse olen aina ollut viehättynein menninkäisistä, joiden olemassaolon kysymyksiin palaan edelleen lähes jokaisella metsäretkelläni. Mutta samanlaisia yhteyksiä luontoon on kaikissa maanosissa.
Metsä on ollut niin tärkeä teollisuuden ja raaka-aineiden lähde, että vasta 2000-luvulla on toden teolla ryhdytty hankkimaan muuta tietoa metsän ja muun luonnon vaikutuksista ihmiseen.
Tutkimuksissa on todettu seuraavaa:
– Luonnossa verenpaine laskee. lihasjännitys helpottaa ja parasympaattisen hermoston toiminta lisääntyy. Parasympaattinen hermosto tasaa sydämen sykettä ja hengitystiheyttä (vihreä hoiva 2016)
Mitä vähemmän on viheralueita kilometrin säteellä kodista, sitä suurempaa on ihmisen yksinäisyys *(emt.hollantilainen tutkimus)
– Metsässä oleminen helpottaa lievää ja keskivaikeaa masennusta (emt. British medical journal2005)
– Luonnossa liikkuminen vahvistaa tarkkaavaisuutta, lisää psyykkistä tyyneyttä ja laskee stressihormonien tasoa.
– Suomen Akatemian tutkimuksesta selvisi, että kaupunkilaistenkin kokonaismieliala on myönteisempi, jos he oleskelevat kotinsa tai kaupunkinsa viheralueilla yli viisi tuntia kuukaudessa ja kaupungin ulkopuolella sijaitsevissa luontokohteissa 2-3 kertaa kuukaudessa.
– Puutarhan hoito, kävelyretket luonnossa ja eläinten läsnäolo lisäävät ainakin vanhuksien ruokahalua ja vähentävät lääkityksen tarvetta (miksei olisi näin kaiken ikäisillä?)
Kodin lähettyvillä sijaitsevat esteettiset viheralueet vähentävät konkreettisesti epätasa-arvoa yhteiskunnassa ja siksi on erittäin tärkeää, että niitä on jokaisen kaupunkilaisen saatavilla helposti ja ilmaiseksi. (läVihreä hoiva 2016)

Metsän on sanottu olevan oleellinen osa suomalaisuutta. Aina metsä on antanut suojaa, turvaa, ruokaa, energiaa… metsän on uskottu jopa olevan yliluonnollisen asuinpaikka. Metsän käyttö ja suhtautuminen metsään on muuttunut ja muuttuu koko ajan. Yhä tärkeämmiksi ovat tulleet metsästä saatavien hyödykkeiden, puun, tervan, riistan, marjojen, sienten ym. lisäksi luontoarvot, kulttuuriarvot ja muut henkiset arvot. Metsä sinänsä on jopa itseisarvo nykyisenä jälkiteollisena aikana.

Miten metsä koetaan ja mitä se merkitsee nykyihmiselle? Suomalaisten suhdetta metsään on tutkinut Kaisa Johto Turun yliopiston Historian, kulttuurin ja taiteiden laitokselle tekemässään uskontotieteen pro gradu -työssä. Tutkimuksen lähteinä ovat olleet metsäaiheisen Aarre-lehden Minun metsäni -kirjoituskilpailuun lähetetyt 131 tekstiä. Kirjoituskilpailussa annettuina tehtävinä oli kaksi asiaa: Mitä metsä sinulle merkitsee? ja Mikä on rakkain tai haikein metsään liittyvä muistosi? Mitään muuta kirjoitusten sisältöä ohjaavia vihjeitä ei kirjoittajille annettu. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, mitkä ovat tärkeimmät ja merkityksellisimmät metsäkokemukset.

Metsä on suomalaiselle:

Ravitsija: Marjastus ja sienestys ovat tärkeitä ravinnon kannalta, mutta niillä on myös merkitystä virkistyksen antajina ja sosiaalisina toimintoina yhdessä perheenjäsenten ja tuttavien kanssa. Samalla opitaan tuntemaan metsää ja voidaan saada mieleenpainuvia kokemuksia.
Työllistäjä: Metsän ja sen tuotteiden merkitys kansantaloudelle on Suomessa suurempi kuin missään muussa teollisuusmaassa. Metsästä saadaan ainespuuta, siellä tehdään raivaustöitä, istutuksia, polttopuuta ja lisäksi sieltä saa soraa, malmeja ja mineraaleja. Metsä työllistää ammattilaisia, metsänomistajia perheenjäsenineen sekä harrastajia.
Liikuttaja ja leikittäjä: Suomalaisten suosituin harrastus on kävely luonnossa. Joka neljäs kirjoituskilpailuun osallistunut mainitsee ulkoilevansa metsässä. Moni metsästää, retkeilee tai liikkuu muuten vain metsässä. Luonnontilainen tai hyvin hoidettu metsä mainitaan miellyttävimmäksi ympäristöksi. Lapsille metsä on satumaisiin seikkailuihin johdatteleva leikkipaikka. ”Teen pikkumetsän laakealle kivelle leikin. Aitaan käpylehmille laitumen. Sammaleesta ja heinistä ne saavat ruokaa. Viereiseltä isolta kiveltä näkee pihalle asti. Se on hippaleikin turva.”
Luontokokemusten lähde: Metsä tarjoaa suomalaisille sykähdyttävimmät luontokokemukset. Metsä antaa suojelevan pakopaikan, kun arki ahdistaa. Sekä luonnontilainen että hoidettu metsä voidaan kokea kauniiksi. Metsänomistajatkin arvostavat metsässä taloudellisten seikkojen lisäksi maiseman kauneutta, hiljentymismahdollisuutta ja luonnonsuojelua.
Kulttuurin ja taiteen lähde: Kirjallisuuteen, kuvataiteeseen ja musiikkiin metsä on antanut ja antaa tunnetusti monenlaisia virikkeitä. Kivi, Leino, Järnefelt, Sibelius ja monet muut tunnetut taiteilijat ovat saaneet innoitusta metsästä. ”Metsän tyttö tahdon olla”, toteaa yksi kilpakirjoittaja.
Hiljentymisen ja rauhoittumisen paikka:
Entisaikaan metsä nähtiin pelottavana. Nykyään on toisin: metsässä voi kokea virkistävää yksin olemista, ja siellä voi jättää taakseen kaupungin kiireen, siellä voi mietiskellä ja hiljentyä. Kiireettömyyttä ja rauhaa jokainen tarvitsee. ”Oma hiljaisuuden retriitti on metsä, jossa saan samoilla ja tarkkailla luonnon kulkua. Kiireettömästi.”
Voimauttava ja lohduttava paikka: Luonto ja siellä liikkuminen koetaan voimaa antavaksi ja lohduttavaksi silloin, kun omassa elämässä on vaikeaa.
Pyhä tila: Metsä on nykyäänkin monelle suomalaiselle pyhä paikka
Metsän muuttumisessa nähdään myös uhkaa. Itselle tärkeän metsän häviäminen aiheuttaa tuskaa, juuri kukaan ei halua avohakkuita lähimetsään. Kyse on siitä, että tutun metsän kaataminen uhkaa omaa itseä. Tuossa metsässä vietettyjen hetkien ja elämän koetaan häviävän, ikään kuin jokin vieras paha voima vahingoittaisi sekä metsää että henkilöä itseään.

Tutkimuksensa yhteenvedossa Johto kirjoittaa: ympäristönä metsä saa ihmisen keskittymään. Metsäkuvauksissa tuodaan esille yksityiskohtia maastossa. Oman osansa huomiosta saavat myös äänet ja tuoksut, jotka koetaan maiseman ohella rauhoittavina. Suomalaiset menevät metsään kohdatessaan vaikeuksia. Se toimii pakopaikkana, kun elämässä tulee vastoinkäymisiä. Metsän rauha lohduttaa ja tuottaa ihmisille ratkaisuja ongelmiin. Metsän tarjoama mielenrauha koetaan tärkeäksi, sillä sen avulla koetaan voitavan saavuttaa tasapaino elämässä.”

HS3.3.17:
SIPOON terveys¬keskus on vienyt potilaita metsään. Kymmenen potilasta kävi kahdeksalla opastetulla luontoretkellä muun muassa Sipoonkorvessa.

Osallistujilla oli sekä fyysisiä että psyykkisiä vaivoja, joihin lääkärit ja hoitajat uskoivat luonnossa liikkumisen auttavan. Retket saivat tukea maa- ja metsätalousministeriön Terveysmetsä -hankkeesta ja kustannuksia tuli kaik¬kiaan joitakin tuhansia euroja.

Johtavan lääkärin Anders Mickosin mukaan kokemukset olivat niin rohkai¬sevia, että parhaillaan kootaan uutta ¬ryhmää.

Sen lisäksi, että luonnossa liikkuminen alentaa verenpainetta, lihasjännitystä ja stressihormoni kortisolia sekä lisää valkosolujen määrää, kokonaisvaltaisemmin myös muutakin hyvinvointia tapahtuu, vaikkei kaikkea osatakaan mitata vielä.

Luontoretkessä yhdistyy siis monta asiaa, eikä niiden vaikutuksia voi oikein erottaa toisistaan. Luonnossa ihminen jaksaa liikkua enemmän kuin muualla. Luonnonvalo taas tukee luonnollista unirytmiä. Yhdessä tekeminen ja uuden oppiminen edistävät myös terveyttä ja hyvinvointia. (Arponen 2016)

Meillä on luontoläheisyytemme ansiosta arvokkaat edellytykset tehdä Hyvinkäästä Hyvinvoiva kaupunki, joka tarjoaa virkistymistä, eheytymistä ja elpymisen kokemuksia asukkaiden lisäksi myös vierailijoille.
.Ehkä 100-vuotias Hyvinkää voisi nyt ylpeästi palata juurilleen Parantavan ympäristön arvokkuutta ymmärtävänä ja kehittävänä kaupunkina ruuhka- Suomessa, vai mitä luulette?

Mainokset